Under a Palm Tree: PART 2: Elämä ei ole pelkkää juhlaa, se on myös ruusuilla tanssimista

Nyt ois aika tekstin ja kuvien avulla tuoda tää blogi reaaliaikaan, niin on helpompi aina päivittää ettei tarvitse muistella kovin kauas. Joissain asioissa muisti tuppaa olemaan erittäin hyvä, mutta pirun lyhyt.

Mitä kouluun tulee, viime viikolla taloussuhdanneluennot olivat peruttu ja meidän olisi pitänyt aloittaa 20-30 sivuista raporttiamme. Olemmeko aloittaneet? No emme. Kaikki ajallaan. HRM tunnit kuluvat kynä sauhuten joko kopioiden opettajan kalvot sanasta sanaan tai ottaen kaikki mahdolliset muistiinpanot hänet luennoimisestaan. Viime viikolla tiistain enkun tunnit klo 7-9 vaihtuivat ensimmäistä kertaa hieman pidennettyihin yöuniin, sillä 4 tunnin nukkumisen jälkeen herätyskellon ääni oli kaikkea muuta kuin musiikkia korville. Aikaisemmin mainittu opiskelijoiden videoprojekti pääsi vihdoin kuvausvaiheeseen ja meistä tehtiin jonkinlainen pätkä koulun ruokalassa keskustellessamme kulttuurieroista ja vaihtoon lähtemisen syistä ja seurauksista. Kuulemma vielä tulee kuvata yksilövideot. Mielenkiintoista nähdä lopputulos jossain vaiheessa. Itseään on aina niin ihanaa ja avartavaa katsoa videolta! Not...

Quiche ja hedelmäsalaatti, koulueväitä

"Meidän" laitoksemme, eli talouden ja oikeustieteen rakennus

Olemme vihdoin päässeet aloittamaan yliopiston sukelluskurssin. Ensimmäisellä kerralla kun menimme sinne, tunti olikin peruttu, joten "jouduimme" menemään sen sijaan biitsille. Viime viikolla tunti kuitenkin jopa pidettiin! Tunti kului altaassa toistaiseksi vielä räpylöiden, maskin ja snorkkelin kanssa, mutta ensi kerralla sukelluslaitteet astuvat mukaan kuvioon. Itse olen sukeltanut ennen jo kymmenisen kertaa ja omaan ensimmäisen tason sukellussertifikaatin OWD:n. Toivoin, että olisin voinut täällä suorittaa suoraan tason 2, mikä tietäisi 10 sukellusta. Kuitenkin kun Ranskassa ollaan ja mikä oli myös jossain määrin oletettavaa, on suoritettava tämän sertifikaatin taso 1 ennen tasoa 2, mihin ei luultavasti tule olemaan todellakaan aikaa. Noh, ainakin pääsee sukeltamaan.

Aikaisempia sukellusmateriaaleja

Ranta minne "jouduttiin" menemään tunnin sijasta

Sukelluskurssin luokkahuone

Viimeiset kaksi viikonloppua ovat olleet täynnä juhlaa. On ollut läksiäisiä, koulun gaala, beach partyt, illanistujaisia ja päivä veneellä käy myös hyvin tähän kategoriaan. Yli viikko sitten oli aika sanoa jäähyväiset ihanille Annalle, Mimille ja Niklakselle. Aivan huipputyyppejä, onneksi meillä oli mahdollisuus kuitenkin tutustua heihin jopa kuukauden ajan. Ja jos asiasta täytyy nähdä valoisampi puoli, nyt täällä ei ole enää ketään kenen kanssa keskustelu kääntyisi englantiin, vaan nyt mennään pelkällä ranskalla. Nyt niin sanottuun "perusporukkaan" kuuluu me kolme, neljä ranskalaista, kaksi saksalaista, yksi itävaltalainen ja yksi italialainen. Porukka pienenee ja pidot paranee, vai miten se nyt oli.

Loistelias läksiäislahja Mimille, Niklakselle ja Annalle

Läksiäisiä edeltävä päivä oli vihdoin aika pistää "ykköset" ylle ja lähteä katsomaan mitä koulun gaalalla oli tarjottavaa. Liput olimme ostaneet etukäteen ja meillä oli jonkinasteinen käsitys, missä tapahtumapaikka Royal Riviera sijaitsi - se löytyi myös jopa ensimmäisellä yrittämällä. Punainen matto johdatteli valokuvaajineen sisälle juhlapaikkaan, missä tarjottiin lasi kuohuvaa ja ohjattiin istumaan. Kyseinen gaala oli järjestetty nyt ensimmäistä kertaa, joten olimme ensimmäiset vaihtarit kolmestaan kyseisessä tapahtumassa. Ohjelman suunnittelu aikataulutuksen puolesta ei ehkä mennyt ihan nappiin, sillä erilaisia puheita ja työuratarinoita riitti lähemmäs kolme tuntia muutamien musiikkiesitysten siivittämänä. Yhdessä vaiheessa lavan valtasi joku paikallinen artisti, jonka laulut kaikki muut yleisössä osasivat ulkoa, ihmiset nousivat seisomaan, jammailivat ja taputtivat. Lähempänä puoltayötä kun virallinen osuus päättyi, oli buffettarjoilu ulkona odottamassa, minkä aikana juhlasali oli muutettu enemmänkin yökerhoksi ja paikalliset DJt ottivat lavan haltuun. Hauska ja spesiaali ilta kaikin puolin! P.S. Eksyttiin myös paikalliseen videoklippiin itse gaalasta. Tässä linkki, jos joku haluaa yrittää bongata. Ei oo kylläkään kovin haasteellinen tehtävä.

Urheilun puolelta on pyritty puuhailemaan milloin mitäkin, ettei mee ihan makoiluks. Perus lenkkipolkua on tullut juostua ja sen lisäksi ollaan löydetty sali, joka on noin parin kilometrin päässä. Kertamaksu on 10€, eli ei kovin edullinen, mutta jos nyt vaikka 1-2 krt viikossa käy, niin kyllä se vielä menettelee. Ehkä parempi kuitenkin näin, sillä sitten kun tulee reissailtua ja tulee vieraita kylään, niin käyminen varmasti jää hetkeksi. Lisäksi saatiin jo toinen noista kerroista ilmaiseksi puhumalla nätisti ja hymyilemällä kaupan päälle. Tähän asti on tullut testattua salin puolta, "Body Pump", Dance Mix ja Zumba tunti. Tämän lisäksi aloitettiin 10 kerran purjelautailukurssi, joka saatiin käyntiin viime viikolla. Kyllä meistä vielä mestareita tulee…. aivan…. varmasti…

Perinteinen ongelma, jos ovi jää auki

Paikallisessa "Body Pumpissa"

Windsurf school

Ja kun jo muutenkin juhlinnasta oli puhetta, niin perjantaina oli tarkoitus lähteä Dancehall kekkereihin, mutta lopulta siitä tulikin koko porukalla koti-ilta, ei huono vaihtoehto sekään. Lauantai olikin kokonaisuudessaan aika täydellinen. Oltiin jo aiemmin sanottu (vaikkakin jokseenkin vitsillä), että pitäisi törmätä johonkin paikalliseen, jolla olisi vene. Aiemman viikon läksäreissä näin kuitenkin kävi, ja kutsu veneelle: check. Lähdettiin satamasta puolen päivän aikaan, ajettiin yhden edustalla sijaitsevan saaren luo ja heitettiin ankkuri veteen. Ruokaa, maracuya punchia, snorklausta ja lopulta vielä paikallisten venekekkerit. Päivän lausahdukseksi nousi: "I love my life" ja se kuvaakin päivää enemmän kuin osuvasti. Auringon laskiessa tosiaan paikalle ilmaantui kaksi isoa venettä täynnä paikallisia, musiikki soi kovaa ja laivan kannet täyttyivät tanssivista ja nauravista guadeloupelaisista. What can you do? No tietysti mentiin menoon mukaan! Lopulta vielä venereissulta palattuamme kutsui Bois Jolan rannan elektro- sekä latinopartyt.

Erittäin kehno kuva paikallisten partyboateista

Rannan latino fiestasta

Muuten on vietetty iltoja milloin kenenkin luona, juotu yhdet ti Punchit, katsottu elokuvaa tai kokkailtu. Kuten aikaisemmista postauksista on jo nähty, tulivuori on valloitettu, Gosierin karnevaalit koettu ja vierailtu Pointe des Châteauxissa saaren itäkärjessä. Bensa-asemien lakko on ohi (JEE) ja bensaa on taas tarjolla, joten reissutkin voivat taas ulottua kauemmas. Alla vielä sekalaista kokoonpanoa viikkojen tapahtumista kuvien muodossa. Ihanaa päivää kaikille niille, jotka tätä eksyvät lukemaan!