PART 1: Elämä ei ole pelkkää juhlaa, se on myös ruusuilla tanssimista

Viimeisten 10 päivän aikana on tapahtunut aivan valtavasti. Koulussa on tullut käytyä silloin tällöin, juhlittua on tullut synttäreiden, läksiäisten ja yliopiston gaalan merkeissä. Uusia paikkoja on rastittu to do –listalta ja jäähyväisiä on jätetty mitä ihanimmille ihmisille. Arjen raskaimmat haasteet ovat aurinkorasvan levittäminen koko kroppaan, hiekka joka paikassa ja kokovartalohikoilu. Näitä kärsimyksiä lievittämään on kuitenkin aina kaksi keinoa: Mikään ei ole vakavaa -asenne tai Ti Punch, eli paikallinen rommijuoma kera sokerin sekä limen. Pärjäämme siis edelleen jotenkuten ;)

Guadeloupe kohtelee meitä hyvin. Ihmiset ovat auttavaisia, puheliaita ja kiinnostuneita mistä tulemme, keitä olemme ja mitä teemme täällä. Saatamme toki myös välillä muullakin tavalla kiinnittää huomiota, mikä ilmenee mm. auton äänitorven liiallisena kuluttamisena sekä muuna epämääräisenä huuteluna. Saari tarjoaa mitä parhaat reissumahdollisuudet ja tekeminen ei varmasti lopu ainakaan ennen toukokuun loppua, saatikka ikinä. Hintataso on toisinaan halvempi ja toisinaan kalliimpi kuin Suomessa, riippuu hieman mistä on kyse. Eniten on ehkä kirpaissut Nivean deodorantin ostaminen tänään hintaan 5,09€… Kyllä, juuri niin.

Nyt voidaan mennä ajassa taaksepäin jopa edellisviikon torstaihin, jolloin nautimme muutaman tunnin biitsisessiosta ennen koulua, hyvä combo sinänsä niin ei käy turhan rankaksi. Illalla pääsimme vihdoin La Marinaan katsomaan minkälaista menoa oli luvassa. Menimme ensin koko porukalla pieneen ravintolaan, Le Petit Bayonne. Sen jälkeen arvottiin ravintoloiden edessä minne seuraavaksi, ja koska muut päätyivät viereiselle istuskeluterassille, niin oli hyvä mahdollisuus viimein piipahtaa Marinan salsamestassa yhden vaihtarin kanssa, finally. Latinorytmit vaan jotenkin kolahtaa erittäin hyvin, eli muutama tunti kului kuin siivillä (vaikkakin hikisesti) tanssien salsaa ja bachataa. Aivan ihana pieni mesta tämä La Boca, sinne uudestaan! 

Le Petit Bayonne

Perjantaina meillä oli poikkeuksellisesti pari tuntia koulua ja päivän missiona oli saada koulun urheilupaperit kuntoon, eli kirjautuminen ja lääkärintodistus. Saimme varattua ajan lääkärille, ja koska tämän tuli olla erikoislääkäri sukelluskurssia varten, pelkkä yliopiston oman lääkärin lausunto ei ollut riittävä. On se aina hienoa tajuta vasta itse vastaanotolla, että olisi toki voinut pukeutua hieman eri lailla, jos olisi tiennyt kommentin ”ja sitten paita ja housut pois” –tulevan. Ai että. Kirsikkana kakun päällä vielä aivan ihanat rusketusrajat. Iltapäivän rantavisiitin estivät ajoittaiset sadekuurot, mutta illalla perinteiseen tapaan paikalliset iltamarkkinat ja herkut kutsuivat luokseen.

Urheilukurssien oli määrä alkaa. Lauantaiaamuna hieman ennen klo 8 odottelimme yhdessä satamassa proffan tuloa, jotta pääsisimme aloittamaan kayak-kurssin. No show. Toki se aina vähän pistää harmittamaan, mutta kuten täällä jo on päässyt hieman tavoille – sekään ei ollut niin vakavaa. Oli aika lähteä tutustumaan uuteen biitsiin, St. Annessa sijaitsevaan Bois Jolaniin. Päivä kului leppoisasti ja vedessä oli myös ponttooni, minne oli ihana kahlata aurinkoa ottamaan. Ilta puolestaan sujui juhlistaen Caron ja yhden toisen tyypin (alias the moustache guy) synttäreitä tanssien aamun pikkutunneille. 

Pikachu-hiekkalinna

Herääminen venyi pitkään ja loput sunnuntaista vietettiin isolla porukalla biitsillä. Illalla oli taas karnevaalit, mutta tällä kertaa Point-à-Pitressä. Joku talutti vuohia kadulla.

Oltiin jo loppuviikosta päätetty, että taas tiistain kunniaksi tulisi tehdä jotain uutta ja jännää. Päädyttiin tulivuoren valloittamiseen. Koska oli jo muutenkin tarkoitus käydä ostamassa uudet halvat lenkkarit, joilla ei olisi niin väliä mihin mutalätäköihin hyppelee, niin maanantaina oli hyvä hetki siihen. Itse tulivuoren valloituksesta ja bensa-asemien lakkoilusta onkin oma postauksensa täällä. Illalla vielä menimme yhdessä syömään La Datcha -rannan ravintolaan, sillä Florianilla ja Nicolla (eli lyhemmin sanottuna Flicolla) oli syntymäpäivät. Pojat saivat lahjaksi riippulentoa, ei paha.

Pienen pieni kenkä...

 

Fish & Rice

Koska nyt on jo aivan liian myöhä, täytynee jättää loput päivittämisestä toiseen kertaan. Bonne nuit!