Grande päivityksen paikka

Noniiiiiiin ja lopultakin istun tässä kirjottamassa normaalia blogipäivitystä parin viikon tauon jälkeen. Ollaan oltu sen verran kiireisiä täällä ja kokoajan on tapahtunut niin paljon, että blogitekstin kirjoittamisen aloittamisen kynnys on ollut hyvin korkea. Päivityksestä tulee varmasti hyvin epäselkeä ja kronologisesti aivan päin mäntyä, mutta eipä sillä kaiketi ole merkitystä. Alkuun jotain satunnaisia kuvia viime viikkojen tiimellyksestä. Life is gooooood!

 

Näkymä yhdestä yliopiston rakennuksesta

Itävaltalaisten vierailijoiden viimeinen ilta - BBQ rannalla

Vaahtokarkkeja

Megazone porukka

Megazone/Laser Game

Tortillapäivä

Salin yläkerta

Normipäivä

Sali ulkoapäin

Päivien viihdyke: SlackLine

SlackLining feat. surffilaudan suojapussi

Elämä täällä jatkaa kulkuaan aivan yhtä ihanasti kuin aiemminkin, tai paremmin. Koulusta oli hieman lomaa, tunteja on ollut peruttuna paljon ja kaikenlaista on ehtinyt tapahtua. Saatiin talousraporttiin hyvä spurtti, joten sen kanssa hieman jo helpottanut. HRM kurssi loppui jo, enää tentti puuttuu parin viikon sisällä. Enkun tunnit jatkuu yhtä naurettavina. Viime kerralla päästiin jo ehkä pohjanoteeraukseen, sillä tiistai aamuna saavuimme tunnille, menimme koneille ja facebookkasimme 2 tuntia, sillä opettaja ei koko tunnin aikana sanonut muuta kuin kerran ranskaksi, että hän on ollut viimeiset pari viikkoa Pariisissa, eikä siksi ole saapunut paikalle. Lopputunnista vielä kysyimme, koska tentti on, niin tenttiä ei ole. Opettaja kuulemma kuuntelee meidän englannin puhumistamme ja antaa sen perusteella arvosanat. Sinänsä mielenkiintoista, koska lähes kukaan, lähes koskaan, kyseisellä tunnilla ei puhu englantia. Mutta samapa se toisaalta on meille, sillä puhumme viisi kertaa paremmin englantia, kuin proffa itse ja käytin ajan myös hyödyksi "vaihteeksi" yrittäen metsästää kämppää tuleville vierailijoille pääsiäiseksi (Kävin katsomassa jo yhtä mistä olin nähnyt kuviakin, mutta lopulta kämppähän ei ollut edes kalustettu? Jos kyseessä on loma-asunto, niin kuvitteleekohan ne, että Rankastakin tulevat turistit tuovat sängyt ja sohvat mukanaan matkatavaroissa? Anyhow, huomenna katsomaan paria kämppää, toivotaan, että nyt tärppää ). Mutta mitä tuntiin tulee, niin lähinnä paikallisten kielitaito on ja pysyy lastenkengissä.

 

Ahkerat opiskelijat

Videoprojekti saatiin päätökseen. Kyseessä oli siis muutaman paikallisen videoprojekti, mistä leikataan 5 minuutin video, joka lähetetään Ranskaan yhteen kilpailuun. Videon aihe on ”jossain muualla”, missä siis me kolme kerromme kokemuksistamme Guadeloupella, miksi päätimme hakea tänne, mitä olemme oppineet etc. Videolle kuvattiin myös muutamia muita opiskelijoita ja myös paikallisia, jotka ovat olleet muualla vaihdossa. Saamme nähdä videon vielä ennen lähtöä, it’s gonna be interesting… Löysimme myös pärstämme suurimman paikallisen päivälehden lisäliitteestä.

Ja koska saatamme jollain kumman tavalla hieman erottua massasta täällä, niin moni ihmisen tulee kysymään mistä olemme ja mitä kieltä puhumme. Ruotsia veikataan usein ja puhe kuulostaa kuulemma espanjalta. Tässä vielä normaali keskustelu, koska Suomi nyt vaan ei ole se tunnetuin maa kaikkien ihmisten korvissa:

-Mitä kieltä te oikein puhutte?

-Suomea. (finnois)

-Kiinaa vai? (chinois)

-Eikun suomea. (finlandais) (toinen tapa ilmaista sama asia)

-Jaa hollantia! (hollandais)

-Suomea! Suomi! Olemme Suomesta! (Le finnois, LA FINLANDE, nous sommes de la Finlande!) 

-Aaaa Suomesta! 

Ja näin keskustelussa päästiin taas yksi askel eteenpäin.

Karnevaaliaika päättyi laskiaiseen, joten menimme seuraamaan isoa tapahtumaa Pointe-à-Pitreen viikko sitten sunnuntaina. Karnevaalit alkoivat jo puolilta päivin ja kestivät yömyöhään, vaikkakin me lähdimme illan hämärtyessä. Aurinko paistoi, musiikki soi ja ilo ja riemu valtasivat kadut ja tuhannet ihmiset. Muutamat hahmopukuun pukeutuneet paikalliset bongasivat ihmisiä halattavakseen. Tuli päädyttyä kohteeksi useampaan kertaan.

Viime aikoina on tullut loman(kin) takia juhlittua jonkin verran. On käyty tutustumassa muutamaan uuteen baariin Marinassa, istuskeltu iltaa, oltu kotibileissä (aka pool partyt), elektro beach partyissa ja reissun aikana Marie-Galantissa (reissusta iso kuvapostaus TÄÄLLÄ). Yksi ilta meidät kutsuttiin myös läheisen turismi- ja hotellialan oppilaitoksen iltatilaisuuteen, jonka tarkoituksen oli varainkeruu. Sisäänpääsymaksua vastaan sai planteurin (drinkki: rommimehusekoituscombo) ja pienen lautasen suupaloja. Paikka itsessään oli tosi hieno uima-altaineen, ravintoloineen ja hotellipuitteineen. Koulussa toimii siis myös ihan oikea hotelli, joten opit otetaan heti käytäntöön. Luvassa oli myös tanssiesityksiä, jonka jälkeen kaikki juhlavieraat täyttivät tanssilattian ja DJ soitti suurimmaksi osiksi paikallista musiikkia. Lattialla tanssi ja lauloi kaikenikäisiä nuorista vanhuksiin ja välillä tanssittiin myös letkassa. Muutaman tunnin tanssimisen jälkeen oli aika palata kotiin. Kaikin puolin hyvä kokemus.

Maiju päätyi ottamaan myös kasvomaalauksen

Cutie

Hyvin mielenkiintoinen esiintyjä yhdessä Marinan baarissa

Zoo Rock Café

Ollaan päästy vihdoin ekaa kertaa sukeltamaan ja seuraava tulee toivottavasti mahdollisimman pian. Ens kerralla vähän vielä pidempi sukellus ja syvemmälle ni hyvää tulee. Purjelautailukurssin kymmenestä kerrasta on nyt käytetty puolet ja se kuuluukin useasti perjantai aamupäivän rutiineihimme. Pirun siistiä hommaa kyllä!

Tuulipurjehdusta

Seksikkäät kengät, hyvin käytännölliset merisiileiltä suojautumiseen

Korruptiopläjäys. Yksi sunnuntai olimme käymässä mäkkärissä ja siitä lähtiessämme olimme kääntymässä parkkiruudusta oikealle kunnes heti eteen tupsahtivat poliisit (parkkipaikka on yksisuuntainen ja olimme lähdössä sitä väärään suuntaan). Siinä sitten venkslataan autoa toiseen suuntaan, pahoitellaan poliiseille hymyilemällä ja viittomalla ja lähdetään oikeaan suuntaan. Poliisithan toki sitten seurasivat meitä ja saimme jo parkkeerata toiselle puolelle parkkirivejä siinä mäkkärin pihalla. Kuten tiesimme, toinen jarruvaloistamme oli rikki ja poliisit pyysivät nähdä auton paperit ja kaikkien ajokortit. He olivat oikein letkeitä tyyppejä ja kyselivät kaikenlaista. Yksi kävi ostamassa pirtelön, koska McFlurryyn ei saanutkaan kinuskikastiketta ja kysyin onko hyvää, niin poliisi vastasi, että no haluutko maistaa. Ongelmahan on vaan se, että meijän auto ei oo ihan kaikin puolin papereissa ja rekistereissä, tai millään muullakaan tavalla päivänvaloa sietävä. "Me vaan lainattiin tätä autoa täksi päiväksi. Voi ei, eikö ne paperit ookkaan kunnossa plaaplaaplaa". Parikymmentä minuuttia myöhemmin lopputulema oli se, että olemme niin kivoja ja hymyilemme nätisti, joten emme saa sakkoja, vaan mitäs sitten? Kytät pyytää meijän puhelinnumeron, että tulevat joku päivä kahville. Aivan ja juuri niin. The Gwada style.

Kaiken muun pienemmän retkeilyn ja puuhastelun ohessa viimisiin viikkoihin on mahtunut Marie-Galanten kolmen päivän riippumattoreissun lisäksi yksi lauantai ekskursio Petite Terren saarelle katamaraanilla ja pieni retki Sainte-Roseen pelaamaan FlunkyBallia ja nauttimaan elektro beach partyista. Petite Terren päivä alkoi hyvin aikaisin, sillä toisessa päässä Grande-Terreä piti olla jo klo 7 jälistä aamulla. Matkasimme muutaman tunnin katamaraanilla aallokossa auringon paistaessa ja aaltojen roiskuessa. Päivään sisältyi matkojen lisäksi ruokailut ja ”open bar”, eli planteuria aka rommimehua. Paikan päällä joimme, söimme, snorklasimme, näimme paljon pienen pieniä haita, leikimme hiekassa kuin pienet lapset ja nautimme maailman parhaasta lauantaista. Paluumatkalla miehistö halusi mainoskuvan nettisivuilleen ideana, että kuvassa on yllättäen paljon naisia ja kaksi työntekijää ovat Sex, Drugs and Marine Girls –paidat päällä. Toteutus ehkä vähän heikko, mutta saas nähdä koska se ilmestyy sinne niitten nettisivuille. Paluumatka kului makoillen katamaraanin etuosan verkoissa, missä oli sen verran mukavaa, että ajatuskin nousemisesta sai hien pintaan. Heitto kapteenille, että eikö tänne olekaan rommitarjoilua tuotti toivoton lopputuloksen ja pian kapu saapui tarjottavat mukanaan. Verkkoihin tarjoiltiin myös melonia ja ananasta kuin keisareille rypäleitä konsanaan. Mitäs siihen voi oikeen muutakaan sanoa, kuin että paska reissu, mutta tulipahan tehtyä.

Viimeisin viikonloppu kului rutiininomaisen perjantain (aamulla purjelautailua, illalla markkinoille syömään) jälkeen Sainte-Rosessa. Lähdettiin eilen yli 10 hengen porukan turvin isolle Grand Ansen biitsille. Ideana oli vihdoin toteuttaa FlunkyBall pelisessio ja pistää ideat käytäntöön. Kyseessä on siis juomapeli, missä kaksi joukkuetta kisaa toisiaan vastaan panoksena kaljanjuonti. Voittajajoukkue on se, minkä kaikki tiimiläiset ensimmäisenä tyhjentävät tölkkinsä (tai useamman). Oli kyllä niin loistava meno, että tästä täytyy ottaa uusinta! Hieman myöhemmin illalla siirryimme Electro Beach Partyihin, missä meno jatkui yön pikkutunneille asti. Matkalla tosin yhden ranskalaisen auto valahti ojanpenkkaan pienellä hiekkatiellä hyyyyvin hiljaisessa vauhdissa, sillä tie oli niin kuoppainen, että nopeus oli ehkä muutamia kilometrejä tunnissa. Onneksi jotkut paikalliset saapuivat kuin tilauksesta ja riippumatonkiinnitysköysien avulla pitkän yrittämissession ja useiden poikkimenneiden köysien jälkeen saimme kuin saimmekin auton pois ojasta. Yöhän oli tarkoitus nukkua riippumatoissa, mutta lopulta kaikki löysivät tiensä autoihin. Aamulla auto oli hieman sotkuinen ja näin ehkä tähän asti litteimmän patongin ikinä – joku oli istunut/nukkunut sen päällä. Aamulla se oli hirveän hauska juttu. Päivä kului meressä ja biitsillä, not too bad.

Ranskisten auto on hieman ehkä heikossa kunnossa. Kuskin puoleinen ikkuna ei aukea, joten joskus täytyy ajaa ovi auki...

 

Kyllä se vielä sieltä.... joskus... irtoaa..

Sainte-Rose, Grand Anse

Nyt vihdoin grande päivitys tehty. Tän päivityksen aikana istuessani olohuoneessa ohi on kulkenut torakka ja hyvin yllättävä vieras: pikkuruinen sammakko. Sen lisäksi bongattiin eilen iso leguaani meijän betoniaidalla ja sokerina pohjalla Maiju löysi sen myslipaketista hiiren yks päivä. Nice! Se elämistä tällä kertaa. Seuraavaan päivitykseen asti Gwada hiljenee ja toivottaa oikein ihanaa päivää kaikille!

"Although time seems to fly by, it never travels faster than one day at a time. Each day is a new opportunity to live your life to the fullest."